Varhaisimmat merkinnät Sihvosen suvusta asiakirjoissa ovat pääosin Etelä-Savosta. Karjalasta ainoa merkintä 1500-luvulta on Antti Sihvosesta Muolaasta vuodelta 1573, jolloin hänen talonsa jäi autioksi. Valkjärven Hampaalassa asui Heino Sihvo, jonka yhteyttä Sihvon sukuun ei tiedetä.

 

Etelä-Savosta Juvalta mainitaan, että Järvenpään kylässä asui Olli Sihvonen yhdessä Matti Pietarinpoika Partasen kanssa. Partaset viljelivät taloa vuonna 1623, jonka jälkeen talosta tuli nimeltään Muttilan talo. Siinä asui myöhemmin valtiopäivämies Abraham Muttilainen.

 

Eniten mainintoja Sihvosista on Säämingin pitäjästä eli nykyisen Savonlinnan ympäristöstä. Vuonna 1571 Säämingin Joutsenmäen kylässä maksoi hopeaveroa Simo Nuutinpoika ja Heikki Sihvonen, Karvilan kylässä Sigfred Sihvonen ja Otavaniemen kylässä Matti Sihvonen.

 

Maantarkastusluettelossa vuosilta 1562-64 mainitaan Säämingin Tolvanniemen kylässä Antti ja Sigfred Sihvonen ja Kallislahdessa Heikki, Lassi, Matti ja Simo Sihvonen.

 

 

Ruotsin suurvalta-aika lisäsi eri syistä etenkin itäsuomalaisen väestön liikkuvuutta. Jo 1580-luvulla Ruotsin valtaamat ja sodan tuhoamat alueet Laatokan piirissä vetivät väkeä lännestä Käkisalmen ympäristöön ja Inkerinmaalle. Stolbovan rauhan 1617 jälkeen alkoi Käkisalmen pohjoislääni tyhjetä ortodoksikarjalaisista ja autiot houkuttelivat läntisiä naapureita.

 

Samaan aikaan sotilasrasitus ja verokuorma kasvoivat Suomessa jyrkästi. Niistä koitui kova paine poismuuton edistäjäksi. Pitkien sotavuosien aikana Laatokan ja Pohjois-Karjalan seudut tulivat tutuiksi Pien-Savon jääkärilippukuntien miehille, samalla kun heille oli lupailtu uudistaloja näistä voittomaista. Muuttajissa oli väkeä kaikista kansankerroksista aina veroisännistä löysäläisiin saakka. Pääosa muuttajista oli veronmaksukykynsä ja tilansa menettäneitä kirvesmiehiksi kutsuttuja henkilöitä. Muuttoliike jatkui koko 1600-luvun, se paisui aina kato- ja sotavuosina ja väheni olojen rauhoittuessa. Poismuutto näkyy kruunun verotusta varten tekemissä voudin- ja läänintileissä. Veijo Saloheimo on selvittänyt muuttoliikettä Savon alueelta.

 

Säämingissä vuonna 1630 asunut Antti Sihvonen mainitaan vuonna 1649 asuneen Outokummun Varislahdessa. Lauri Sihvonen asui vuonna 1633 Kuopiossa. Lauri Paavonpoika Sihvonen oli Säämingin Ruokoniemellä vuonna 1632 ja sitten vuosina 1639-42 Uukuniemen Mensuvaarassa.

Pekka Heikinpoika Sihvonen oli Säämingin Pihlajaniemessä vuonna 1631 ja Kesälahden Totkiniemessä vuonna 1637. Sihvo Sihvonen oli Säämingin Varparannalla vuonna 1629 ja Joukion eli Parikkalan Innasennurkassa vuonna 1631.

 

 

Kruunu piti maakirjoja veroluetteloina, kun verotus 1600-luvulla perustui pitkälti maan omistukseen. Seuraavia merkintöjä Sihvosista on maakirjoissa 1600- luvulta ja 1700-luvun alusta. Henkikirjoja alettiin pitää 1600-luvulla, kun verotusta muutettiin henkilölukuun perustuvaksi.

 

Verollepanomaakirjassa vuosilta 1643-46 Säämingin Päivelän kylässä asui Sippo ja Antti Sihvonen yhdessä Heikki Kupin kanssa. Sihvolan talo oli Kuukkelinmäellä Kolvoisenjärven tienoilla. Kallislahden Sihvolan talon veroluku oli 11½ veromarkkaa. Simo Nuutinpoika Sihvosen veroluku oli viisi veromarkkaa ja Lauri sekä Heikki Sihvosen talo 2½ veromarkkaa. Saukkolan kylässä oli Lauri Sihvosen talo.

 

Kerimäellä Järvenpään kylässä oli Sigfred Paulinpoika Nousiaisen eli Sihvosen talo 1½ veromarkkaa. Länsi-Karvilan Sigred Sihvosen maat kuuluivat Olli Karvisen ja Antti Tahvonpojan taloon.  

 

Vuonna 1660 Säämingin Kallislahdessa oli Yrjö Ollinpoika Sihvon vuoden 1652 maakirjassa mainittu, mutta sitten oli muuttanut pois. Lauri Pekanpoika Sihvonen asui Saukkolan kylässä ja Matti Sihvonen Kerimäen Haapalassa.

 

Vuoden 1675 maakirjassa mainitaan vain Matti Heikinpoika Sihvonen Kerimäen Haapalassa. Vuoden 1682 henkikirjassa oli mainittu Lauri Antinpoika Sihvonen ja Niilo Sihvonen Kuopion Riistavedellä.

 

Kerimäellä ja Riistavedellä asuneista Sihvosista polveutuvat hyvin todennäköisesti Kerimäen/Rantasalmen Sihvosten sukuhaara ja Kuopion/Kaavin Sihvosten sukuhaara. 

 

 

 

Savonlinnan ja Kymenkartanon läänintileissä 1700-luvulla on mainittu vuonna 1722 Ilomantsin Maukkulassa Mikko Sihvonen ja Heikki Matinpoika sekä Matti Sihvonen Kerimäen Haapalassa. Vuoden 1725 veroluettelossa mainitaan Ilomantsin Tokrajärvellä Juho Sihvonen, Matti Sihvonen Sonkajan kylässä ja Petter Sihvonen.

 

Vuonna 1726 Juho asui Tokrajärvellä edelleen vuoteen 1736 saakka, Petter asui Ostronsaaressa ja Antti Sihvonen Kakonahon kylässä, Mikko asui edelleen Maukkulassa. 

 

Jaakkiman Kuhkaaseen tuli Sihvosen suku vv. 1638-99. Vanhimmat Sihvoset Kuhkaassa olivat Lauri Laurinpoika Sihvonen. Kuhkaassa 1650-1659 henkikirjoissa. Syntynyt noin 1620 vaiheilla ja Tuomas Sihvonen. Syntynyt noin 1680 ja kuollut 5.5.1723 Jaakkima, Kuhkaa.

 

Kuhkaassa asui vuoden 1724 henkikirjan mukaan viisi Sihvosen veljestä samassa talossa, joka lie ollut Kuhkaansaaren Sihvola. Veljesten isä oli Tuomas Laurinpoika Sihvonen, joka oli syntynyt v. 1643 ja kuoli elokuussa v. 1719.

 

Veljekset olivat:

•   Jaakko Sihvonen (s. n. 1672) vaimo Kerttu Posa. (Lahdenkanta, Rantala)

•   Lauri Sihvonen (s. n. 1672), vaimo Justiina Tukia. (Sihvola)

•   Juho Sihvonen (s. n. 1675), vaimo Anna Hannonen s. n. 1688. (Riemunsaari)

•   Martti Sihvonen (s. n. 1680), vmo Kristiina Spenner s. v. 1690.

    (Sihvola )

•   Sihvo Sihvonen ( s. n. 1680 ), vaimo Anna Lamber s. n. 1683. (Sipronsaari )

Edellä mainitut viisi Sihvosen veljestä muuttivat sitten eri puolille Kuhkaan kylää ja heistä sitten suku jakautui kylän eri taloihin.

 

Talosta maksettiin vuotuista veroa 4 veroyksikköä. Henkikirjassa mainitaan, että Sihvoset asuvat saarella, jossa ei ole kunnon viljelysmaata, heinämaata vain.

 

Näiden veljesten lisäksi Kuhkaassa asuivat v. 1728:Lauri Jaakonpoika Sihvonen ( s.n. 1673), vaimo Brita Porho ( Kippo ) ja Tuomas Sihvonen s.n. v. 1680 (Juholanmäki).

 

 

 

Sihvosia oli myös Elisenvaarassa, Iiveensuussa ja Sorolassa mainituista vuosista alkaen. Käkisalmen raastuvanoikeuden pöytäkirjasta 23.2.1689 mainitaan, että Jaakkiman kuhkaalaisella Jaakko Sihvolle annettiin oikeus siirtyä pois Käkisalmesta, kun Sihvo oli ollut porvarina yli 10 vuotta.( Käkisalmen historia s. 47)

 

Sortavalan Otsoisten kylässä mainitaan rippikirjassa Magnus Sihvonen puolisonsa Riitta Pulkkisen kanssa 1757-68. Heillä oli mm. Klemetti, Antti, Pauli ja Matti-nimiset pojat. Heidän jälkeläisiään asui Sortavalassa mm. Rautalahden kylässä.

 

Juho Sihvonen asui puolisonsa Maria Lätin kanssa myös Rautalahden kylässä 1700-luvun puolivälissä. Heillä oli mm. Juho, Simo, Mikko ja Matti-nimiset pojat. Heidänkin jälkeläisiään asui Rautalahdessa.

 

Pauli Sihvonen asui puolisonsa Valpuri Moilasen kanssa Sortavalan Ojavoisten kylässä. Heillä oli siellä mm. Tapani ja Matti-nimiset pojat.

 

Jääsken Järvenkylässä on asunut Juho Pertunpoika Sihvo 1600-luvun lopulla. Juholla tiedetään olleen neljä lasta, kolme tytärtä Katri ja kaksi Annaa sekä poika Paavo, joka oli syntynyt vuonna 1683. Paavon jälkeläisistä osa muutti Antreaan Konnun kylään ja toinen osa Rautjärvelle. Antreaan muuttanut sukuhaara muuttui sukunimeltään Näveriksi ja Rautjärvelle muuttanut piti sukunimen Sihvonen. 

 

 

Kurkijoella asui Risto Sihvo, jonka jälkeläiset käyttivät sukunimeä Sihvonen.

Ristolla oli Maria, Valpuri ja Pertti-nimiset lapset. Pertin jälkeläisiä asui mm. Räihänvaaran kylässä.

 

Uukuniemellä asui 1600-luvulla Pauli Sihvonen, joka oli syntynyt noin v. 1647. Hänen jälkeläisiään on selvitetty Uukuniemen Sihvosia-teoksessa.

 

Vanhimmat tunnetut Sihvoset Impilahdella olivat Juho Matinpoika Sihvonen ja Valpuri Matintytär Sihvonen. Ensimmäiset merkinnät heistä tavataan Impilahden Hunttilasta rippikirjasta 1745-58, jossa Juho Matinpoika oli talollisena.

 

 

 

Kiteen Ruppovaarassa ensimmäiset luterilaiset asukkaat olivat Antti Sihvonen ja Antti Sinkkonen, jotka olivat ilmestyneet kylän jo ennen vuotta 1631. Muita luterilaisia ei ollutkaan kylässä ennen vuotta 1651. Kylässä oli 15 taloa vuonna 1646. Talot sijaitsivat Ruppovaaran lounaisrinteen harjaa vanhimmasta Tohmajärven tiestä toista kilometriä luoteeseen. (Pohjois-Karjalan historia II s. 21). Vuonna 1669 Kiteellä mainitaan Antti Haverisen pitäneen kapakkaa. Siellä Antti Sihvonen panttasi Tohmajärven lukkarin Mikko Eeronpojan sormuksen saadakseen juotavaa.

 

 

 

Uudenkirkon Inon kylässä on merkitty asuneen Elias Juhonpoika Sihvonen, joka oli syntynyt noin vuonna 1704. Hänen puolisonsa oli Elina Pekantytär. Avioparilla oli kuusi lasta, tyttäret Katariina, Maria ja Saara sekä pojat Juho, Mikko ja Pekka. Näistä Juhon jälkeläisiä asui Uudellakirkolla 1900-luvulle saakka.