Valikko Sulje

Sukukokous- ja 10-vuotisjuhla pidettiin Holiday Club Saimaalla Lappeenrannan Rauhassa la 28.7.2018.

Vuoden 2016 sukukokous ja sukukirjan julkistamistilaisuus pidettiin
Tuusulassa la. 2.7.2016. Katso Sukukokous.pdf
Käy katsomassa myös valokuvia tapahtumasta kuvagalleriasta.
Sihvosten sukukirja on julkaistu. Katso lisää kirjaesitteestä Sukukirjan_esite.PDF

SIHVOSTEN SUKUSEURA RY KOKOONTUI LAHDESSA LA 19.7.2014

Sihvosten sukuseura ry:n neljäs sukukokous pidettiin Lahdessa kauniin Vesijärven rannalla sijaitsevassa Ravintola Teivaan
Lokissa aurinkoisena lauantaina 19.7.2014 ja iltaa jatkettiin Vääksyn kanavan risteilyllä. Ennen kokousta nautittiin kesäisen
maukas grillibuffet.                                                                               

Sukuseuran puheenjohtaja Kari Puolakka toivotti osallistujat tervetulleiksi Lahteen, sukuseuran neljänteen sukukokoukseen.
Puheessaan hän nosti esille ja esitteli samalla kokousväelle muutamia sukuseuran kannalta merkittäviä henkilöitä mm. suku-
seuran perustajajäseniin kuuluvan Maila Lahovuon, silloisen Pellisen, jonka aktiivisuudesta ja sukurakkaudesta koko sukuseuran
perustamisajatus sai alkunsa kesällä 2007, ja innokkaan sukututkijan Markku Ruuskasen, jonka into sukujuurien tutkimiseen oli
alkanut jo 70-luvulla ja jatkuu edelleen sukukirjahankkeen keulahahmona. Puheenjohtaja Puolakka kiitti myös muutamia muita
sukuseuran toiminnan kannalta oleellisen tärkeitä toimijoita. Ennen varsinaista sukukokousta kokousväki nousi kunnioittamaan
hiljaisella hetkellä pois nukkuneiden sukuseuran jäsenten muistoa ja samalla otettiin osaa muidenkin läheisensä menettäneiden
suruun.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Pertti Sihvonen Joutsenosta ja sihteerinä Arja Sihvonen Imatralta. Kokoukseen osallistui
60 henkilöä, joista suurin osa oli sukuseuran jäseniä eri puolelta Suomea. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat.

Sukuseuraa alusta alkaen puheenjohtajana luotsannut Kari Puolakka ilmoitti jättävänsä hallitustyöskentelyn. Sukuseuran uudeksi
puheenjohtajaksi valittiin aiemmin varapuheenjohtajana toiminut Hannu Sihvonen Nurmijärveltä ja varapuheenjohtajaksi nousi
aiemmasta hallituksesta järvenpääläinen Merja Kuittinen. Sukuseuran sihteerinä jatkaa edelleen Arja Sihvonen Imatralta.
Sukuseuran hallitukseen tulivat uudelleen valituiksi myös Riitta Varis Imatralta, Markku Ruuskanen Nurmijärveltä, Marko Sihvonen
Tuusulasta ja Pekka Sihvonen Lappeenrannasta. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Pasi Varkila Jyväskylästä. Toiminnantar-
kistajina jatkavat edelleen ekonomi Irma Sihvonen Rautjärveltä ja tradenomi Kalevi Kontiokorpi Imatralta ja varalle
valittiin Aura Sihvonen Imatralta.

Sukuseuran tavoitteena on julkaista sukukirja seuraavassa sukukokouksessa v. 2016. Kirjatyöryhmän puheenjohtaja,
sukututkija Markku Ruuskanen, kertoi eri sukuhaaroista ja niihin kuuluvien suvunjäsenten sukutietojen kartoituksesta,
vielä tarkempaa selvittelyä vaativista sukuhaaroista, sukukirjan rakenteesta, sukukirjahankkeen aikataulusta ja sukukirjan
kustannuksista.

Sukukokousten välivuosina on jo kahdesti tehty sukumatka rajantakaiseen Karjalaan. Pekka Sihvonen kertoi alustavasti
kesän 2015 sukumatkasuunnitelmasta, joka tällä kertaa suuntautuisi Viipuriin, Uurakseen, Johannekseen ja Koivistolle.
Matkaoppaana toimisi Riitta Varis, kuten aiemmillakin matkoilla. Tarkempi matkasuunnitelma hintatietoineen on luettavissa
kevättalven aikana mm. sukuseuran kotisivuilta.

Kokouksen päätteeksi kukitettiin väistyvä puheenjohtaja ja juotiin kakkukahvit, jonka jälkeen jäi vapaata aikaa tutustua sukulaisiin
ennen lähtöä illallisristeilylle Päijänne-risteilyt Hilden Oy:n Suometar-laivalla.  Mukavalle risteilylle osallistui viitisenkymmentä henkilöä.                                                                                                                                   


Katso valokuvia kuvagalleriasta.


Kolmas sukukokous/-juhla pidettiin Kouvolan Upseerikerholla lauantaina 21.7.2012

Aurinko paistoi ja sää oli lämmin lauantaina 21.7.2012, kun 65 sukuun kuuluvaa eripuolilta Suomea oli saapunut Kouvolan upseerikerholle
sukuseuran kolmanteen sukukokoukseen, jonka alussa pidettiin pienimuotoinen sukujuhla.

Ohjelma aloitettiin yhteisellä ruokailulla klo 11. Upseerikerhon taitavat emännät olivat loihtineet pöydät täyteen mitä maittavimpia herkkuja.
Oli monenlaisia salaatteja ja lisukkeita; pääruuan ollessa broilerileikettä. Jälkiruokana oli marjakiisseli ja kahvi. Eikä erikoisruokavaliota
nauttivia ollut unohdettu. Hyvään ruuan äärellä oli mukava rupatella ja tavata sukulaisia ja muita tuttuja sekä vaihtaa ajatuksia sukuun kuuluvien,
vielä tuntemat-tomienkin kanssa.  

Sukuseuran sihteeri Arja Sihvonen toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja esitteli vierailijat. Pohjois-Kymen musiikkiopiston opiskelijat, Jasmin
Mönkkönen ja Juho Kauppala, olivat saapuneet esittämään juhlaväelle ihastuttavaa kansanmusiikkia. Juhla aloitettiin nuorten soittamalla
Kaljun tytön valssilla. Jasmin soitti viulua Juhon säestäessä haitarilla. Taputusten laannuttua pääsi sukuseuran puheenjohtaja Kari Puolakka
pitämään juhlapuhetta. Siinä hän korosti sukuyhteyden tärkeyttä, niin lähisuvun kuin kaukaisempien, sukuun kuuluvien välillä. Sukukokouksen
aiheisiin viitaten hän totesi sukuvaakunan olevan suvun tärkeä tunnusmerkki ja sukukirjan suvun arvokas  jälkipolville jäävä dokumentti.
Puheen päätteeksi noustiin kunnioittamaan pois nukkuneen sukuseuran jäsenen muistoa ja otettiin osaa muiden läheisensä menettäneiden
suruun.

Juhla jatkui Jasminin ja Juhon taidokkaasti esittämillä kappaleilla: Juottomarssi ja Cross country. Juhlaväen vaativien lopputaputusten
innoittamina nuoret musikantit esittivät vielä valssin, jonka nimi vaihdettiin ”Sihvosten poikain valssiksi” ja tämä sai juhlaväen entistä
iloisemmaksi ja ”sihvosten poikain” taputuksille ei ollut loppua tulla.

Mikkelistä oli paikalle saapunut Pauli Sihvonen, joka on omakustanteena julkaissut v. 2011 kirjan ”Häyhän kylän orpopoika EVAKOSSA”.
Pauli on syntynyt syksyllä -39 Rautjärvellä Sylvi ja Eino Sihvosen vanhimpana lapsena. Isä kaatui Kollaalla 23.1.40. Pian sen jälkeen perhe
jouti lähtemään evakkoon, kulkemaan Hämeeseen ja Savoon, kuudelle eri paikka-kunnalle. Isän ikävä ja evakkotaipaleen vaivalloisuus ja
kurjuus jättivät jälkensä Paulin, sotaorvon pojan mieleen, joskin muistioihin tallentui myös paljon mukavia, voimaakin antavia muistoja.
Pauli kertoi leppoisasti jutustellen ajatuksistaan, jotka saivat tarttumaan kynään ja laittamaan ylös mielestä kumpuavia muistoja. Sihteeri,
lukiessaan kirjasta pari lukunäytettä, ei voinut olla huomaamatta etenkin vanhemman väen silmäkulmiin nousseita kyyneleitä kohdassa,
missä perhe lähtee muutamaa päivää myöhemmin välirauhan tultua 19.9.44 viimeisen kerran kotoaan evakkotaipaleelle.  Äiti pysäyttää
Vappu-tamman kotiportille ja sanoo: ”Katsokaa pojat kotianne viimeisen kerran.” Toinen lukunäyte kertoi keväisestä tukinuitosta, avainsanan
ollessa lenkki. Nuorempi, uittoja kokematon ja näkemätön kuulijakunta sai kuulla hyvän selostuksen lenkeistä – kuusen taimista tehdyistä
yhdyskappaleista -, joita tarvittiin puutavaran uitossa puomien sitomiseksi yhteen. Pauli kannusti kaikkia kuulijoita kirjaamaan ylös muistojaan
ja esim. vanhoja työtapoja, jotka ovat tärkeää tietotaitoa jälkipolville. Pöytälaatikossa Paulilla on kuulemma jo jonkinmoinen pino uusia tekstejä
toista kirjaa varten.

Markku Ruuskanen Nurmijärveltä on jo vuosikymmeniä tehnyt sukututkimusta ja hän kertoi sukututkimuksesta yleensä ja sukukirjan tekemisen
haasteista ja kustannuksista. Asia, mikä oli myös sukukokouksen yksi tärkeistä asioista.  Ruuskanen kertoi, että tällä hetkellä hänellä on jo
koottuna sukutietoja yli 11 000 Sihvosten sukuun kuuluvasta/ kuuluneesta henkilöstä, joista noin 2000 henkilöä tai perhettä on syntynyt
1900-luvulla. Hän kertoi, että netin kautta on nykyään saatavissa sinne tallennettuja kirkonkirjoja ja niiden hakemistoja sekä henkikirjoja.
Aineistoja ovat tallentaneet nettiin Suomen sukututkimusseura, Sukuhistoriallinen yhdistys ja Karjalaiset sukuyhteisöt yhteistyössä Mikkelin
Maakunta-arkiston kanssa.

Sukutietojen julkaiseminen sukukirjana edellyttää nykyisin henkilötietolain ja sukututki- muksen käytännesääntöjen mukaan, että kaikilla elossa
olevilla on oikeus tarkistaa heitä koskevat julkaistavat tiedot. Kustannuksia aiheuttaa osoitetietojen hankkiminen Väestörekisteristä sekä
tietojen postitus. Sukukirjan työstäminen on hidas ja vaativa prosessi, johon tulee aina varata paitsi riittävästi aikaa, myös varautua ja
suunnitella sen rahoitus jo hyvissä ajoin etukäteen.

Sukujuhlan jälkeen pidettiin virallinen sukukokous. Päivän päätteeksi pidettiin vielä arpajaiset ja jutustelua jatkettiin kahvin kera.

Sukukokous

Sukukokouksen puheenjohtaja Kari Puolakka avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kaikki kokouksen 65 osallistujaa, joista sukuseuran
jäseniä oli 50. Kokouksen todettiin olevan laillinen ja päätösvaltainen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Hannu Sihvonen Nurmijärveltä.
Sihteeriksi valittiin sukuseuran sihteerinä toiminut  Arja Sihvonen Imatralta. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Irma ja Erkki
Sihvonen Rautjärveltä.

Kuultiin vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätökset ja tilintarkastajien lausunnot sekä vuoden 2011 ja kuluneen vuoden 2012 tapahtumat.
Tilinpäätökset vahvistettiin ja tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaudet. Toimintasuunnitelma ja talousarvio kaudelle 2012 – 2014 vahvistettiin,
joskin hallitukselle annettiin tarvittaessa vapaus muuttaa talousarvio vastamaan todellista tilannetta, ellei esim. välivuodelle suunniteltu
sukumatka toteudu. Hallitus esitti jäsenmaksuun pientä korottamista. Jäsenistö halusi kuitenkin ennakoida sukukirjan kustannuksiin
varautumista korottamalla jäsenmaksua siten, että se on aikuisilta jäseniltä 20 €/ vuosi ja 15 – 18 v. 10 € / vuosi. Asiassa käytiin käsiäänestys
ja jäsenistön tekemä ehdotus sai selvästi enemmän kannatusta, joten se vahvistettiin.

Sukuseuran puheenjohtajaksi esitettiin edelleen Kari Puolakkaa ja hän antoi asiaan suostumuksensa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Hannu
Sihvonen Nurmijärveltä. Hallitukseen tulivat lisäksi valituiksi Arja Sihvonen Imatralta, Merja Kuittinen Järvenpäästä, Riitta Varis Imatralta,
Markku Ruuskanen Nurmijärveltä, Marko Sihvonen Tuusulasta ja Pekka Sihvonen Lappeenrannasta. Toiminnantarkastajina jatkavat edelleen
ekonomi Irma Sihvonen Rautjärveltä ja tradenomi Kalevi Kontiokorpi Imatralta. Varatoiminnantarkastajaksi valittiin Lauri Sihvonen Helsingistä.

Muina asioina käsiteltiin sukuvaakuna-asiaa ja sukukirjahanketta. Vuoden 2010 lopulla julistettuun vaakunan suunnittelukilpailuun tuli

määräaikaan mennessä yksi kilpailutyö.  Heraldikko Harri Rantanen arvioi kilpailutyön, ja hänen asiantuntemuksensa mukaan työ ei
täyttänyt vaakunan heraldisia perusperiaatteita. Hallitus on sittemmin jatkanut suunnittelutyötä heraldikko Rantasen kanssa ja sukuko-
kouksessa olikin esillä kaksi hänen tekemää suunnitelmaa. Niistä keskusteltiin ja toinen suunnitelma katsottiin sopivammaksi, joten
suunnittelutyötä päätettiin jatkaa sen mukaisesti. Hallitukselle annettiin valtuudet jatkaa työtä ja tehdä lopullinen päätös vaakunasta.
Sukukirjahanke päätettiin myös aloittaa ja päätettiin perustaa hallituksen esityksen mukaisesti työryhmä viemään Markku Ruuskasen
johdolla ja hallituksen ohjauksessa, asiaa eteenpäin. Kyseessä kuitenkin on useamman vuoden työstä.                                          

Välivuoden ohjelmana pyritään toteuttamaan matka Laatokan Karjalaan.

Toinen sukukokous/-juhla pidettiin Imatralla 18.7.2010.

Sukuseuramme toinen sukujuhla ja -kokous pidettiin heinäkuun kolmantena sunnuntaina Imatran Valtionhotellissa luonnonkauniin
kansallismaiseman äärellä Suomen luonnon näyttäessä parhaimpia puoliaan. Juhlat aloitettiin ruokailemalla Imatran Valtionhotellin
upeassa Linnansalissa, nauttien sekä toistemme seurasta että keittiöhenkilökunnan valmistamasta maittavasta buffet-ruokailusta.
Ruokailun jälkeen siirryimme kongressihotellin Imatra-saliin viettämään sukujuhlaa ja sukukokousta.

Sukuseuran puheenjohtaja Kari Puolakan lausumien tervehdyssanojen jälkeen kuulimme Imatran Matkailuoppaisiin kuuluva
sukuseuramme jäsenen, Aura Sihvosen, esitelmän Imatran matkailun vaiheista ja Imatran Valtionhotellin historiasta. 
Aura Sihvonen toimi myös oppaana kokouksen jälkeen hotellin ympäristöön ja vanhaan kruununpuistoon tehdyillä tutustumiskierroksilla.

Juhlapuheessaan sukuseuran puheenjohtaja Kari Puolakka kertoi sukuseuran perustamisvaiheista ja korosti sukuseuran tarkoituksena
olevan suvun vaiheiden ja historian selvittäminen, suvun perinteiden vaaliminen ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisääminen suvun
jäsenten keskuudessa lujittamalla sukuhenkeä ja tutustuttamalla suvun jäseniä toisiinsa. Puheenjohtaja Puolakka nosti esiin
kaksi sanaa: juuret ja siivet. Meidän on tärkeä tietää mistä tulemme, koska juuret kulkevat meissä halusimmepa sitä tai emme.
Juuret ovat geenien kautta perittyjä hyviä ja huonoja ominaisuuksia, mutta myös opittuja arvoja, asenteita ja tapoja.
Tuntemalla juurensa tietää paljon itsestään. Itsetuntemus on portti inhimilliseen kehitykseen, elämänhallintaan ja harmoniseen
tasapainoon. Puhuja kuitenkin korosti, että yhtä tärkeää kuin taustamme tunteminen, on tietää minne olemme menossa ja miten.
Emme voi jäädä juuriimme. Kaikessa yhteisöllisessä toiminnassa on tärkeää saada nuoria mukaan. Näin myös sukuseuratoiminnassa.
Hyvissä ajoin on tehtävä tilaa uudelle sukupolvelle, joka vetrein siivin voi viedä niin yhteiskuntamme kuin sukuseuramme
aatetta ja käytäntöjä eteenpäin, luotsasi puheenjohtaja Puolakka.

Juhlaväellä oli tilaisuus nauttia myös kauniista musiikista ja runonlausunnasta. Seuramme jäsen Irma Sihvonen lauloi Orvokki Ritolahden
säestäessä haitarilla laulut: Kevät Karjalassa, Elon kirja, Hiljaiset sillat ja Karjalan kunnailla (sodan jälkeisillä sanoilla).

Yhteislauluna laulettiin laulu Karjalan kunnailla nykyisellä sanoituksella.

Musiikkiesitysten jälkeen rva Marjatta Lokinperä lausui kaksi runoa.

Varsinainen sukukokous aloitettiin klo 14:10. 

Sukuseuran puheenjohtaja Puolakka avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kaikki kokouksen 82 osanottajaa. Heistä jäseniä oli 61.
Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Sihvonen Turusta.
Hän esitti kokouksen sihteeriksi sukuseuran sihteerinä toiminutta Arja Sihvosta Imatralta. Esitystä kannatettiin. Pöytäkirjantarkastajiksi
ja ääntenlaskijoiksi valittiin Aura Sihvonen Imatralta ja Raija Sihvonen Littoisista. Säännöissä määritelty, varsinaisen kokouksen
asialista, hyväksyttiin työjärjestykseksi.

Seuran talouden- ja jäsenasioidenhoitajana toiminut Maila Pellinen esitti seuran tilinpäätöksen esittelemällä tuloslaskelman ja taseen
ajanjaksolta 12.6.2008 – 31.12.2009 (tilivuosi 2008 oli seuran perustamisajankohta huomioiden niin vajaa, että se hallituksen
päätöksellä oli yhdistetty vuoden 2009 tilinpäätökseen). Kokouksen puheenjohtajan luettua tilintarkastajien lausunnon luki seuran
sihteeri hallituksen laatiman vuosikertomuksen vuosilta 2008-2009 sekä koosteen alkuvuoden 2010 hallituksen toiminnasta.
Hallituksen tärkeimpinä tehtävinä olivat olleet sukuseuran sääntöjen laatiminen ja sukuseuran rekisteröintiin liittyvät tehtävät,
tiedon välittäminen perustetusta sukuseurasta jäsenmäärän lisäämiseksi ja kotisivujen laatiminen. Tilikauden tulos vahvistettiin ja
tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuosille 2010 – 2012 vahvistettiin.
Tulevan hallituskauden tärkeimmiksi asioiksi nostettiin vaakunan saaminen sukuseuralle, sukututkimustyön jatkaminen ja
jäsenmäärän lisääminen. Jäsenmaksut päätettiin pitää entisen suuruisina.  Päätettiin, että sukuseuran puheenjohtajana jatkaa
edelleen Kari Puolakka ja varapuheenjohtajana Pekka Lokinperä. Hallitus jatkaa muutenkin entisellä kokoonpanolla, mutta
Esko Sihvosen ilmoitettu halustaan erota, valittiin hänen tilalleen Marko Sihvonen Tuusulasta. Tilintarkastajina jatkavat edelleen
Irma Sihvonen Rautjärveltä ja Kalevi Kontiokorpi Imatralta. Varatilintarkastajaksi valittiin Reino Lempiäinen Rautjärveltä.
Hallituksen jäsenille ei erillistä palkkaa makseta, mutta päätettiin korvata kulukorvauksena matkat ja ateriat. 
Muina asioina keskusteltiin vaakunan hankkimisesta (hallitus julistaa siitä suunnittelukilpailun), sukujuhlan ja –kokouksen seuraavasta
pitopaikasta sekä nuorten saamisesta mukaan sukuseuratoimintaa ( esim. Facebook –ryhmä).
Kokous päätettiin klo. 15:20  yhteislauluna laulettuun Karjalaisten lauluun, jonka jälkeen juotiin täytekakkukahvit.

Juhlaväellä oli tilaisuus tutustua myös imatralaisen Leena Vennon ja nurmijärveläisen Markku Ruuskasen tekemiin sukututkimuksiin ja
-tauluihin. Paikalla oli myös sukuseuramme jäsen, Seura-lehden toimittaja Lauri Sihvonen ja valokuvaaja Saku Soukka. Lauri Sihvonen

oli pyytänyt hallitukselta asiaa koskevan luvan laatiakseen Seura-lehteen sukututkimusta ja sukuseuratoimintaa käsittelevän artikkelin. 

SEURA -lehdessä n:o 30 (ilmestyi to. 29.7.2010) on toimittaja Lauri Sihvosen kirjoittama artikkeli
Yksi Sihvosista.

Artikkeli kertoo Laurin omasta sukuhistoriasta ja siinä on lisäksi tietoa ja kuvia Imatran Valtionhotellissa 18.7.2010 pidetystä
toisesta sukukokouksesta.
 

Imatran matkailun ja Imatran Valtionhotellin historiaa

Noin 6000 vuotta sitten Saimaan vedet murtautuivat Salpauselän läpi ja näin muodostui vuolaana virtaava Vuoksi.
Kulkiessaan Suomen puoleisella alueella, se kulkee vain yhden paikkakunnan, Imatran, halki ja laskee Venäjän puolella Laatokkaan. 
Suurin sen koskista on Imatrankoski. Kosken ympärille sijoittuva luonnon arvo oivallettiin jo varhain.

 ”Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran”, lausuu Kalevalan Joukahainen, mutta jo v. 1872 hurjapäisimmät seikkailijat ylittivät
kosken köysiradan avulla. Imatra oli kiistatta Suomen tunnetuin matka kohde jo1800-luvulla. Koskiympäristön turvaamiseksi perustettiin
Suomen ensimmäisiin lukeutuva luonnonsuojelualue, Kruununpuisto, keisari Nikolai I aikana vuonna 1842.

Jo 1700-luvulla Pietarista Viipuriin oli hyvä tie ja toimiva kestikievarilaitos.

Imatralle tehtiin päivän retkiä, mutta toki Imatralla voi yöpyäkin; aluksi Siitolan kestikievarissa. Suurin osa vierailijoista oli venäläisiä
diplomaatteja, taiteilijoita, aristokraatteja, tiedemiehiä ja keisarillisia sekä myöhemmin Pietarin tavallista keskiluokkaa. V. 1839
Nikolai I kielsi venäläisiltä ulkomaanmatkat, mikä lisäsi matkoja Imatralle. Matkailua helpotti Saimaan kanavan avaaminen v. 1856 ja
Pietari-Viipuri junaradan valmistuminen v. 1870 ja sittemmin Viipuri-Imatra rata v. 1892.

Imatran matkailuhistoriaa siivitti Venäjän keisarinna Katariina Suuren vierailu Imatralla v. 1772. Keisarinnan seurueen 26 loistovaunua
kuljetti 129 hevosta. Keisarillisista Romanoveista saapuivat monet Imatralle ihailemaan ainutlaatuista luonnonnähtävyyttä, Imatrankosken
kuohuja, ja tutkiskelemaan hiidenkirnujen muotoja. Vierailulla kävivät keisari Aleksanteri I  v.1801, keisari Aleksanteri II v.1871, suuriruhtinas
Vladimir Aleksandrovitsh (keisari Aleksander III:n veli) v.1886 ja keisari Aleksanteri III v. 1891. Kaukaisempia vieraita oli myös Brasilian
keisari dom Pedro II v.1876. Myös hän hakkautti nimensä Imatrankosken kallioiden graniittiseen pintaan, kuten ajan tapa oli, ja jossa se
on edelleenkin säilynyt luettavaksemme.

Kosken partaalle valmistui puurakenteinen hotellirakennus v. 1871. Jo aikaisemmin paikalla oli pieni majatalo koskinäköaloineen.
Tavallisella rahvaalla ei tuolloin ollut hotelliin asiaa, mutta keisarillisille vieraille varattiin omat huoneistot.

Matkailijamäärien lisääntyessä rakennettiin uusi 2-kerroksinen hotellirakennus. Sen juhlavissa avajaisissa v. 1893 nähtiin lehtimiehiä ja
taiteilijoita; mm. Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfeldt ja Louis Sparre. Monet heistä ikuistivat Imatran kosken näkymiä ja tuntoja teoksiinsa.  
Erikoisesti 1900-luvun vaihde oli matkailun kultakautta, kun luonnontilassa virtaavaa koskea ja sen voimaa ihailemaan saapui matkailijoita,
erityisesti Pietarin ylhäisöä. Matkailun lisääntyessä perustettiin Imatralla lisää majapaikkoja niin, että 1900-luvun alussa oli lähes 20 pientä
hotellia ja majataloa.

Puurakenteinen Valtionhotelli kuitenkin tuhoutui edeltäjänsä tavoin tulipalossa v. 1901.

Tarvittiin uusi paloturvallisempi hotelli, jonka suunnittelijaksi kutsuttiin arkkitehti Usko Nyström. Upea, jykevä, jugend-tyylinen kivilinna
valmistui lokakuussa 1903. Sisällissodan aikaan se toimi sotasairaalana, talvisodan aikaan Kannaksen armeijan esikunnan tilana ja
jatkosodan aikaan päämajan sotilashallinto-osaston majapaikkana. V. 1985 valtionhotellin viereen, joskin kiinteään yhteyteen, valmistui
arkkitehti Ilmo Valjakan suunnittelema kongressiosa. Vuosina 1986 – 1987 hotelli restauroitiin alkuperäiseen asuunsa taidehistorian
professori Henrik Liliuksen toimiessa asiantuntijana ja arkkitehti Ilmo Valjakan vastatessa suunnittelusta.

Kooste: Arja Sihvonen.

Lähteet: Rossi Pentti, Imatralla GummeruksenKirjapaino Oy, Jyväskylä 2006

             Aura Sihvosen esitys sukujuhlassa  18.7.2010.  


Perustava sukukokous pidettiin Ruokolahdella 24.8.2008.

Katso perustavan kokouksen valokuvia Kuvagalleria -sivustolta.

Otamme mielellämme vastaan toiveitanne sukujuhlien ja sukukokouksien pitopaikoista ja muista
järjestelyihin liittyvistä asioista.